Rovaniemen kylien juhla, säätiö 20 vuotta, historiikki ja strategian julkistus 2025

Kunnallisneuvos Matti Ansala:

Rovaniemen maalaiskunta lahjoitti kokonaisuudessaan Rovaniemen kylien kehittä-missäätiön peruspääoman

Kunnallisneuvos Matti Ansala muistutti Rovaniemen kylien kehittämissäätiön 20-vuotisjuhlassa, että Rovaniemen maalaiskunta lahjoitti kokonaan kehittämissäätiön peruspääoman. Suorana rahalahjoituksena maalaiskunta antoi 10 miljoonaa euroa ja maksusitoumuksena 8 miljoonaa. Maksusitoumuksella halutiin turvata uuden kaupungin maksuvalmiutta. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski oli ollut huolissaan uuden kaupungin maksuvalmiudesta. Maalaiskunnan talous oli vahva, mutta kaupunki oli joutunut käyttämään kassalainaa tasaamaan rahoitustarvehuippuja. Maksusitoumuksen mukaisesti uusi kaupunki maksoi säätiölle 500 000 euroa vuodessa siihen asti, että 8 miljoonaa euroa tuli kuitattua.

Tässä Matti Ansalan juhlapuhe kokonaisuudessaan:

Arvoisat Rovaniemen kylien kehittämissäätiön edustajat, hyvä juhlayleisö

Mitä parhaimmat onnittelut juhlivalle säätiölle. Kehittämissäätiön ja Rovaniemen kylien välinen kumppanuus kylien kehittämistyössä on jatkunut jo kahden vuosikymmenen ajan. Tämän ovat mahdollistaneet Rovaniemen maalaiskunnan aikanaan säätiölle lahjoittama omaisuus ja tietysti säätiön vastuulliset toimijat ja kylien aktiiviset ihmiset.

Tarkoitukseni on palata reilut 20 vuotta ajassa taaksepäin ja kuvata hieman kylien merkitystä sen ajan maalaiskunnassa sekä yleistä ilmapiiriä säätiön perustamisen ympärillä kuntien päättäjien keskuudessa. Samalla valotan eräitä säätiön perustamisvaiheessa maalaiskunnassa asetettuja tavoitteita ja tehtyjä ratkaisuja.

Kertomani perustuu mukana olooni yhtenä viranhaltijavalmistelijana, kun kehittämissäätiötä maalaiskunnassa suunniteltiin. Keskeisin rooli tämän asian valmistelutyössä oli kunnankamreeri Reijo Anttilalla. Luottamushenkilöpäättäjät olivat tietysti avainasemassa varsinaisen lopputuloksen osalta.

MIKSI SÄÄTIÖ PERUSTETTIIN?

Kylien kehittämissäätiön toteuttaminen liittyi olennaisena osana uuden Rovaniemen kaupungin perustamiseen vuoden 2006 alusta. Maalaiskunnan puolella kylien kehittämissäätiö oli yksi tärkeä edellytys tuon historiallisen kuntarakenneuudistuksen toteutumiselle.

Haluan heti alkuun tuoda esille sen, että mielestäni kummankin kunnan poliittisten päättäjien keskuudessa vallitsi erittäin myönteinen suhtautuminen kylien kehittämissäätiön perustamiseen. Maalaiskunnan kylät koettiin tärkeiksi yhteisöiksi myös tulevassa uudessa kaupungissa.

Luottamushenkilöpäättäjillä oli yhteinen huoli kylien elinvoimaisuudesta myös tulevaisuudessa. Asiasta vallitsi selkeä yhteisymmärrys ja kukaan ei kyseenalaistanut maalaiskunnan suunnitelmaa kylien kehittämissäätiön perustamisesta. Tuon ajan kuntien päättäjät ansaitsevatkin erittäin suuren kiitoksen kaukonäköisyydestään.

Sama hyvin kylämyönteinen ilmapiiri vallitsi muutoinkin koko kuntien strategisen yhdistymisen selvittämisvaiheen ajan. Yhdistymissopimukseen kirjattiin muitakin kylien elinvoimaisuutta tukevia strategisia tavoitteita ja niihin osoitettiin myös valtion yhdistymisavustuksen resursseja yhtenä viidestä laajasta kehittämisprosessista.

Mainittakoon, että Suomen kuntaliitto palkitsi uuden Rovaniemen kaupungin vuonna 2012 Suomen kylämyönteisimpänä kaupunkina.

KYLIEN MERKITYS MAALAISKUNNASSA

Kyläyhteisöillä on pitkä historiansa. Suomen kielessä kylä-sana on esiintynyt Agricolan ajoista eli 1500-luvulta lähtien.

Maaseudun kylät ovat edelleenkin tärkeitä yhteisöjä asukkailleen. Tutkimusten mukaan ihmisten identiteetti on sidottu vahvasti heidän kotikyläänsä ja asuinyhteisöönsä. Aluetieteen professori Hannu Katajamäkeä lainatakseni puhutaan paikkaperusteisesta kansalaisyhteiskunnasta.

Kylä- ja maaseutututkimus on osoittanut, että yhteisöllisyydellä ja paikallisella aktiivisuudella voidaan parantaa kylien elinvoimaisuutta ja näin vahvistaa asukkaiden hyvinvointia. Juuri tähän kylien kehittämissäätiön perustamisella tähdättiin; vaikuttamaan kylien elinolosuhteisiin niin, että ihmiset haluavat jatkaa asumista ja elinkeinonharjoittamista kylillä ja näin kylät säilyvät elinvoimaisina.

Rovaniemen mlk:n koko laajan haja-asutusalueen kattanut kyläverkko oli Suomen mittavin. Omaehtoista, organisoitunutta kylätoimintaa virisi kunnassa 1970-luvulta lähtien ja kylätoimikuntia oli 90-luvulla jo nelisenkymmentä. Maalaiskunnassa oli oma kyläasiamies, kylätoimikuntien toimintaa tuettiin taloudellisesti ja asukkaiden osallistumista kanavoitiin niiden kautta.

Kunnanosahallintoa ja lähidemokratiaa kehitettiin 1990-luvulta alkaen osana valtakunnallista hanketta juuri vahvan kylätoimintaperinteen pohjalta. Alueille ja kylille annettiin resursseja ja uudenlaista, omaakin yhteisöllistä vastuuta myös kunnallisista palveluistaan. Kaikki tämä kertoo kylien tärkeästä merkityksestä maalaiskunnan toiminnassa.

ROVANIEMEN MAALAISKUNNAN VANHAT RAHASTOPÄÄOMAT

Paitsi kylien tärkeä merkitys kylien kehittämissäätiön perustamisajatuksen taustalla olivat myös näiden kahden Rovaniemen seudun kunnan kuntatalouksien erilaiset tilanteet uuden kaupungin perustamisvaiheessa. Kuntajakoselvittäjä Arto Koski totesi Rovaniemi-selvityksessään, että ”Rovaniemen maalaiskunta on hoitanut tarkasti talouttaan ja sen taloudellinen tilanne on parempi kuin kaupungin”.

Vuonna 2001 eli jo pari vuotta ennen uuden kaupungin perustamista koskeneen selvitystyön käynnistymistä kunnanvaltuusto perusti Rovaniemen maalaiskunnan kehittämisrahaston, jonka pääoma oli tuolloin 79 milj. mk (n. 13,3 M€). Alkuperäisestä pääomasta reilut 80 % muodostui pitkällä aikavälillä kertyneistä vanhoista rahastopääomista ja vajaat 20 % Rovakairan Sähkö Oy:n lakisääteiseen jakautumiseen liittyneestä myyntituotosta.

Vuonna 2005 edellä mainitun kehittämisrahaston pääoma oli 18 M€ eli siis samansuuruinen määrä kuin myöhemmin perustettuun ja nyt juhlivaan Rovaniemen kylien kehittämissäätiöön maalaiskunnan sijoittamat peruspääoma ja lahjoitusvarallisuus yhteensä.

Kuntajakoselvityksen yhteydessä heräsi kysymys edellä mainittujen, kuntalaisilta aikanaan kerättyjen ja rahastoitujen varojen kohtalosta. Miten varat tultaisiin käyttämään sen alueen kehittämiseksi, jonka alueen asukkailta ne aikanaan oli kerätty, mikäli ko. varat tulisivat olemaan yleiskatteinen osa uuden kaupungin taloutta?

Kylien asukastilaisuuksissa tuotiin esille myös huoli uuden kaupungin reuna-alueiden edustajien osuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista päätöksentekoelimissä uuden kaupungin väestöllinen painopiste huomioon ottaen.

Perustellusti voidaan todeta, että em. maalaiskunnan aikanaan keräämien rahastovarojen käytön tulevaisuus muodostui yhdeksi keskeisimmistä kysymyksistä maalaiskunnan puolella uuden kunnan perustamista valmisteltaessa.

Niinpä kuntien yhdistymissopimukseen sisällytettiin yksituumaisesti kohta, jonka mukaan 31.12.2005 kummallakin kunnalla on oma kehittämis- ja investointirahastonsa yhdistymissopimuksessa määriteltyine pääomineen ja käyttökohteineen. Lisäksi sopimuksessa oli selkeä kohta siitä, että Rovaniemen maalaiskunta voi perustaa vuoden 2005 loppuun mennessä omaa kehittämisrahastoaan varten säätiön.

Kuntien yhdistymissopimus hyväksyttiin kuntien valtuustoissa kesäkuussa 2004 ja Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuusto hyväksyi sen jälkeen 13.12.2004 Rovaniemen kylien kehittämissäätiön perustamisen kuntien yhdistymissopimuksen mukaisesti ja säätiörekisterimerkintä tapahtui 21.9.2005.

Tarkastelen seuraavassa lähemmin eräitä kylien kehittämissäätiön perustamisvaiheessa tehtyjä ratkaisuja.

MIKSI SÄÄTIÖ?

Ensinnäkin miksi päädyttiin säätiömuotoon? Rekisteröity eli itsenäinen säätiö on Suomen lain mukaan oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi luovutetusta omaisuudesta.

Itsenäisenä oikeushenkilönä säätiön tehtävänä on yksinomaan perustajansa tahdon ja sen mukaisen, säätiön hyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen. Perustajan tahto käy ilmi säädekirjasta ja säätiölle hyväksytyistä säännöistä. Säätiön tarkoituksen toteuttamisesta ja sen varallisuuden hoidosta vastaavat säätiön hallitus ja toimitusjohtaja. Säätiöllä ei siis ole omistajaa eikä jäseniä ja sen toimintaa valvoo rekisteriviranomainen eli patentti- ja rekisterihallitus.

Säätiön selvitystilaan asettaminen ja purkaminen on mahdollista vain, jos se toimii jatkuvasti ja olennaisesti sääntöjensä vastaisesti tai säätiön varojen käyttö sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai on olennaisesti vaikeutunut. Myös säätiön tarkoituksen ja sääntöjen muuttaminen on mahdollista vain rajoitetuin ehdoin.

Hyvän hallinnon periaatteiden mukaan säätiötä tulee johtaa ja hoitaa sen tarkoituksen toteuttamisella, suunnitelmallisella varainhoidolla ja kestävällä varojen käytöllä siten, että säätiön toiminta voi jatkua häiriöttä mahdollisimman pitkään.

Edellä mainitsemani säännökset kertovat sen, että säätiömuodolla haettiin jatkuvuutta ja pysyvyyttä säätiöön sijoitetun varallisuuden käyttämiselle säädekirjassa määrättyyn tarkoitukseen maalaiskunnan lakkauttamisen jälkeen.

Strategisen yhdistymisen yleisten tavoitteiden lisäksi Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuusto halusi konkreettisen, pitkäaikaisen välineen, joka osaltaan tarjoaisi mahdollisuuden edistää kylien elinvoimaisuutta nimenomaan kylien asukkaiden ehdoilla vielä sen jälkeenkin, kun määräaikainen yhdistymissopimus päättyy eli pitkälle tulevaisuuteen. Yhdistymissopimushan sitoi juridisesti viisi vuotta ja sen jälkeen sen sitovuus oli poliittista luonteeltaan.

MIKSI OSA MAALAISKUNNAN LAHJOITUKSESTA SÄÄTIÖLLE MAKSUSITOUMUKSENA?

Toisena erillisasiana tarkastelen säätiön perustamiseen liittynyttä lahjoitusta säätiölle. Perustaessaan 13.12.2004 Rovaniemen kylien kehittämissäätiön kunnanvaltuusto päätti myös säätiölle tehtävästä raha- ja omaisuuslahjoituksesta, joka katettiin jo aikaisemmin perustetusta Rovaniemen mlk:n kehittämisrahastosta.

Lahjoituksen rahallinen arvo oli enintään 12 M€, mutta samalla valtuusto totesi, että se päättää myöhemmin erikseen lisälahjoituksesta.

Säädekirjan mukaan säätiön peruspääoma on 1 M€. Talousarviotuloutuksen jälkeen säätiölle em. perustamispäätöksen yhteydessä tehdyn lahjoituksen määräksi muodostui, peruspääoma mukaan lukien, 10 M€.

Valtuusto teki edellä kerrottua, säätiölle luvattua lisälahjoitusta koskeneen päätöksen 17.10.2005. Lisälahjoituksen määrä oli enintään 8 M€, joka vastasi Rovaniemen maalaiskunnan aikaisemmassa kehittämisrahastossa vielä käytettävissä olleiden varojen määrää. Samassa yhteydessä päätettiin purkaa tämä maalaiskunnan aikaisempi kehittämisrahasto. Em. lisälahjoituksesta annettiin kylien kehittämissäätiölle maksusitoumus.

Miksi lisälahjoitus kehittämissäätiölle annettiin maksusitoumuksena eikä rahalahjoituksena, jonka kunnan vuoden 2005 tilinpäätös olisi mahdollistanut? Tämä menettelyhän on aiheuttanut keskustelua viime vuosina.

Vastaus löytyy Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymästä toimintakertomuksessa vuodelta 2005, jossa todetaan selkeästi, että ”Rovaniemen kylien kehittämissäätiölle annettiin rahalahjoituksen sijasta osa pitkäaikaisena maksusitoumuksena, jolla toimella parannetaan uuden kunnan maksuvalmiutta”.

Toteutetun maksujärjestelyn perusteluna oli kuntajakoselvittäjä Arto Kosken yhdistymisselvityksen valmistelun yhteydessä esittämä huoli uuden kaupungin maksuvalmiudesta jo heti sen toiminnan käynnistyessä, mikäli maalaiskunta olisi tehnyt loppuosankin lahjoituksestaan kehittämissäätiölle rahalahjoituksena. Rahoituslaskelmat sen osoittivat.

Taustalla oli ero kuntien maksuvalmiudessa, sillä kaupungin toimintakertomuksen mukaan se käytti kassalainaa tasaamaan rahoitustarvehuippuja. Maalaiskunnan valtuuston päätöksessä todetaan myös, että säätiölle jo suoritetun rahalahjoituksen määrä (10 M€) on säätiön toiminnan alkuvaiheessa riittävä. Loppuosa lahjoituksesta voi siis toteutua pidemmällä aikavälillä ja ilman korkoa.

Maksusitoumuksen mukaan lahjansaajalle maksetaan vähintään 500 000 €/v. vuodesta 2006 alkaen siihen asti, kunnes koko määrä on tullut maksetuksi ja sille ei makseta korkoa. Rovaniemen kaupunki on hoitanut em. sitoumuksen.

Uusi kaupunki sai siis heti aloittaessaan kassaansa maksusitoumuksen mukaisen määrän maalaiskunnalta siirtyneitä varoja sen sijaan, että maalaiskunta olisi sijoittanut ne suoraan säätiöönsä ennen sitä.

Säätiön toiminnan kannalta menettelyllä ei ollut olennaista vaikutusta, mutta uuden kaupungin kannalta siitä oli selkeästi hyötyä. Sillä turvattiin uuden kaupungin maksuvalmiustilanne sen tarvitsematta turvautua lyhytaikaisiin kassalainoihin ja näin saatiin korkosäästöä, mikä puolestaan toteutti strategiselle yhdistymiselle asetettua taitavan taloudenhoidon tavoitetta.

Maksusitoumusmenettely sisältyi avoimesti Rovaniemen maalaiskunnan vuoden 2005 tilinpäätösasiakirjoihin, jotka hyväksyttiin aikanaan myös uuden Rovaniemen kaupunginvaltuustossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kylien kehittämissäätiöön haluttiin sijoittaa ja lahjoittaa riittävän suuri varallisuus, jotta se voi pitkälläkin aikavälillä jakaa omaisuutensa tuotosta sellaisia kehittämispanostuksia, joilla on merkitystä kylien elinvoiman kannalta. Myös säätiöön sijoitetun varallisuuden reaaliarvon säilyttämistä pidettiin tärkeänä säätiön toiminnan jatkuvuuden kannalta. Kaikkea pääoman tuottoa ei siis voida jakaa.

SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TEHTÄVÄ

Kolmantena asiana tarkastelen vielä säätiön tarkoitusta ja tehtävää. Säätiön perustajan tahdon toteuttaminen on siis säätiön yksinomainen ja ainoa tehtävä. Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymässä säädekirjassa todetaan, että kylien kehittämissäätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen maalaiskunnan alueiden ja kylien elinkelpoisuutta ja edistää niiden asukkaiden hyvinvointia sekä perustamistilanteessa että sen jälkeen, kun Rovaniemen maalaiskunta on lakkautettu ja siitä ja Rovaniemen kaupungista on muodostettu uusi kunta.

Säätiön sääntöjen 3 §:ssä kuvataan avustus- ja tukitoiminnan tavoitteita ja sisältöä hieman tarkemmin. Siinä tuodaan esille yleinen kylien vetovoiman lisääminen sekä esimerkinomaisesti kylien kulttuuri-, virkistys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen. Siinä mahdollistetaan myös strategisempi, kehittämistyötä palveleva tutkimustoiminta kylien kehittämissuuntien selvittämiseksi sekä muu, säätiön yleishyödyllistä toimintaa palveleva toiminta. Yhtenä kohtana todetaan nimenomaisesti, että säätiön varoja ei käytetä kunnan lakisääteisten toimintojen rahoittamiseen.

Kehittämismäärite säätiön nimessä kertoo mielestäni sen, että myöskään nykyisten, olemassa olevien, kunnan muiden kuin lakisääteisten tehtävien kustannusten siirtäminen säätiön vastattavaksi ei ole säätiön tarkoituksen mukaista. Sehän ei sinällään olisi kehittämistä eikä tuottaisi kylille mitään uutta lisäarvoa, vaan veisi resursseja varsinaiselta uutta luovalta kehittämistoiminnalta. Tällaisia odotuksia olen havainnut kuitenkin aika ajoin asetetun säätiön suuntaan.

Säädekirja ja säätiön säännöt sitovat yleisellä tasolla säätiön avustus- ja tukitoimintaa, mutta ne jättävät myös tilaa muuttuvien tarpeiden ja tilanteiden huomioon ottamiselle sekä kulloisenkin ajan hengen ja vaatimusten mukaiselle toiminnalle, kunhan vain toteutetaan säätiön tarkoitusta.

Säätiön avustus ja tukitoiminnalla on tarkoitus aktivoida kyläläisiä toimimaan ja ottamaan myös omaa vastuuta kylänsä elinvoimaisuudesta, jolloin hankkeiden toteutuksessa yhdistyvät säätiön varat ja kyläläisten oma työpanos. Myös ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien ja uusien kumppaneiden etsiminen kylille on tärkeää ja siinäkin säätiö voi olla apuna.

Kylien omaehtoisen toiminnan korostaminen on keskeinen säätiön avustus- ja tukitoiminnan lähtökohta. Se merkitsee, että kylien itse tärkeiksi kokemat kohteet ovat tukitoiminnan keskiössä. Sen lisäksi avustus- ja tukitoiminnalla tulee pyrkiä myös mahdollisimman laajaan vaikuttavuuteen ja tulosten kestävyyteen sekä säätiön asettamien strategisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Rovaniemen kaupunki on luonnollinen ja tärkeä yhteistyökumppani kehittämissäätiölle. Tämän kumppanuuden tulee pohjautua yhdessä sovittuun näkemykseen kylien kehittämisestä kaupunkistrategian tasolta lähtien, jolloin kummankin toiminta tukee yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja palvelee parhaiten sekä kaupunkikokonaisuutta että myös kyliä. Kylien elinvoimaisuus on yhteinen asia ja rakentava vuorovaikutus on selkeä voimavara sen edistämisessä. Varmasti tällaista vuorovaikutusta on nykyisellään olemassakin.

Koska säätiö toteuttaa lain ja sääntöjensä mukaisesti yksinomaan perustajansa tahtoa, varsinainen suora ulkopuolinen ohjaus ei ole mahdollista säätiössä. Säätiöllähän ei ole omistajaa eikä tässä tapauksessa enää toimivaa perustajaakaan.

Säätiön toimielimet edistävät toiminnassaan yksinomaan säätiön tarkoituksen toteuttamista ja säätiön etua, myös hallintoneuvosto, jonka jäseninä olevat kaupunginhallituksen jäsenet eivät säätiössä toimiessaan edusta taustatahoaan. Kylien elinvoimaisuus on kuitenkin sekä kaupungin että säätiön yhteinen etu. Se on hyvä muistaa.

Mainittakoon vielä, että säätiön hallituksen jäsenten valintaperusteilla – vakituinen asuinpaikka Rovaniemen kyläalueella ja mukana edustus viideltä eri päätiesuunnalta – haluttiin nimenomaan turvata kyläalueiden osallisuus ja erityisasiantuntemus säätiön päätöksenteossa.

HYVÄ JUHLAYLEISÖ

Kylien kehittämissäätiöstä on kasvanut merkittävä toimija ja luotettava kumppani Rovaniemen kylille niiden omaehtoisen kehittämisen mahdollistajana. Tästä esim. kertoo vuosina 2019–2021 tehty, kyläyhdistyksen vastauksiin perustunut, säätiön avustusten vaikuttavuusarvio. Peräti 97 % vastaajista luotti säätiön kykyyn auttaa kyliä tulevaisuudessa.

Kehittämissäätiö on käyttänyt tukiin, avustuksiin ja hallintoonsa toiminta-aikanaan jo n. 8 M€. Säätiöön sijoitettu varallisuus on pystytty pitämään reaaliarvoltaan lähes alkuperäisellä tasolla, mikä on erittäin tärkeää toiminnan jatkuvuuden kannalta.

Taloudellisen tuen ohella säätiön tuki- ja avustustoimien myötä on lisätty kylien asukkaiden yhteistoimintaa sekä heidän kokemaansa yhteisöllisyyttä. Myös näin on lisätty asukkaiden hyvinvointia ja kylien elinvoimaa sekä kasvatettu kylien ns. sosiaalista pääomaa.

Rovaniemen kylien kehittämissäätiö on hoitanut Rovaniemen maalaiskunnan jättämää varallisuusperintöä säätiön tarkoituksen edellyttämällä tavalla hyvin ja kestävästi. Se on toiminut, tietysti resurssiensa rajoissa, vaikuttavasti kylien kehittämisen mahdollistajana ja niiden tulevaisuuden rakentajana.

Tähän samaan säätiöllä on erittäin hyvät edellytykset myös jatkossa, koska se kykenee reagoimaan joustavasti kylien ruohonjuuritason kehittämistarpeisiin, mutta sillä on myös voimavaroja edistää uudenlaisen, tulevaisuuden elinvoiman kehittämistä maaseudulle yhdessä kumppaniensa kanssa.

Toivotan Rovaniemen kylien kehittämissäätiölle mitä parhainta menestystä tärkeässä työssänne myös tulevina vuosikymmeninä.

Matti Ansala